More about me

Ehkä on parempi kertoa vähän tarkemmin itsestäni, koska blogi on vasta alkutekijöissä ja postauksiakin on vasta kourallinen. 

Mulla on ollut aiemmin blogi (muutama vuosi sitten nimellä Vain Valoisaa)  ja silloin otin kovasti stressiä jos postausta ei näkynyt pariin päivään ja jos löysin tekstistä vaikka kirjoitusvirheitä. Pidän blogin kirjoittamisesta tai  ihan vain kuvien jakamisesta siellä. Mutta sen eron minkä aion tehdä aiempaan on se ettei tästä kuulu ottaa oikeasti stressiä. Voin tehdä postauksen kolme kertaa päivässä tai vaikka kolmen viikon välein. Sisällön ei tarvitse olla juuri sitä tiettyä tyyliä vaan se saa vaihdella niin paljon kuin itse parhaaksi näen. 

Olen juuri Haagaan muuttanut täysi-ikäisyyden saavuttanut nuori jonka viimeinen vuosi on ollut niin täynnä muutoksia että voisin kirjoittaa aiheesta vaikka romaanin. Asuin vielä marraskuussa perheeni kanssa Tuusulassa, kunnes sain hyvältä paikkaa asunnon ja totesin että nyt ehkä on hyvä aika jo lähteä suuntaamaan kohti aikuisuutta ja itsenäisyyttä. Ihan yksin en suinkaan muuttanut sillä koirani Pixeli muutti mun mukana. Sen verran tässä vaiheessa Pixelistä, että hän on rodultaan bordercollie ja pienellä pojalla tulee kohta neljä vuotta ikää täyteen. Päivittäiseen arkeen Pixelin lenkkien lisäksi kuuluu paljon liikuntaa ja se on pienestä pitäen ollut iso osa elämää. Eri urheilulajeja on tullut kokeiltua ja joissakin myös kilpailtua.  

Intohimona on aina ollut valokuvaaminen ja kameran edessä oleminen. Olen kesästä lähtien ollut mallitoimisto Paparazzin listoilla. Olen aina haaveillut mallin urasta ja nautin jokaisista kuvauksista missä olen. Osa postauksista tuleekin olemaan ihan vain kuvia kuvauksista. Se minkä kautta tämän pitkäaikaisen unelman tavoitin kerron myöhemmin toisessa postauksessa. 

Opiskelen myös tällä hetkellä toista vuotta Espoon Omniassa leipuri-kondiittoriksi. Kyseistä alaa päädyin puoli vahingossa ja hetken mielijohteesta opiskelemaan, mutta olen kyllä ihan tykännyt. Siksi vasta toista vuotta opiskelemassa, että kävin ysin jälkeen kymppiluokalla miettimässä mitä tahtoisin opiskella. 

Olisi varmasti vielä miljoona asiaa kerrottavana ja siksi ehkä parempi etten tästä tee kilometrin mittaista tekstiä ja kerron lisää ajan myötä myöhemmin. 

Photoshoot with Lari Heikkilä

 Muutama viikko sitten pääsin taas lahjakkaan Lari Heikkilän kameran eteen. 

Photos by talented Lari Heikkilä

Hair by Philippe Bensalem

Surprise vacation

En ole lentänyt lomamatkalle moneen vuoteen, enkä etenkään päässyt lomalle aurinkoon. Sain syntymäpäivä lahjaksi viikon matkan Canarialle jonne lähdin toissa viikon sunnuntaina 29.11 siskoni, mummini ja hänen ystävänsä kanssa. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä neljältä piti olla kentällä joten unet jäivät kyseisenä yönä kokonaan väliin. Rätti väsyneenä, mutta todella innoissaan suuntasin tutun kyydillä kohti lentokenttää missä treffaisimme. Lento lähtisi 6.15 ja koska me viisaina saavuttiin kentälle huomattavasti etuajassa oli meillä paljon(LIIKAA) aikaa kulutettavana.

Lentokoneessa oli kertakaikkiaan liian kylmä ja en todellakaan muistanut kuinka puuduttavaa koneessa istuminen on... Yritin nukkua suurimman osan ajasta mutta aika tuntui matelevan. Perille päästyä oli kuolla heti komeesta ulos astuessa kuumuuteen. Kuuman kostea ilma ja mulla farkut ja pitkähihainen paita päällä - not good.

Ensimmäinen yö vietettiin Maspalomaksessa ja siitä eteenpäin kaikki yöt Anfissa. Suomeen mielellään myös saman hintaiset taksit kuin tuolla oli, kiitos! Suorastaan puoli ilmaisia!

Koko loma sujui mukavasti, säät oli juuri sopivat ja lämpötila liikkui 25-30 asteen välillä. En halunnut oikeastaan ruskettua, tai en halunnut rusketusrajoja ja niiltä onnistuin suhteellisen hyvin välttymään ja en palanut lainkaan! Lomalla tuli uitua niin meressä kuin uima altaassakin tosi paljon ja ihan vain tärkeimpänä sai vähän ladata akkuja ja päästä valoisampiin maisemiin tällä hetkellä niin harmaasta Suomesta.

Se mikä oli outoa tässä reissussa oli, että valokuvasin todella vähän verrattuna normaaliin. Sillä yleensä reissussa ja ihan arkenakin kamera on kasvanut käteen ja kuvaan kaikkialla ja kaikkea. No ehkä välillä näinkin, tuli ainakin otettua lomaa myös kuvaamisesta.

Arkeen paluu loman jälkeen on ollut tooosi vaikeaa. Sunnuntaina illlalla palattiin koti Suomeen, mutta tuntuu ettei vieläkään saa unirytmistä kiinni mitenkään ja melkein unohtaa että koulussakin pitäisi käydä. Mun joululoma alkaa kylläkin jo hyvin pian sillä huomisen jälkeen enään kolme koulupäivää ensi viikon alusta ja sitten saa taas lomailla.

__________________________________________________________

15 päivää Jouluun

Stockholm day

Tänään oli mun ensimmäiset kuvaukset Suomen ulkopuolella. Kansainvälisen Contributor Magazine lehden kuvaukset Tukholmassa, lentäen sinne aamulla ja takaisin illalla. 

 Melkein en saanut unta lauantai iltana, sillä jännitin vähän ekaa keikkaa ulkomailla ja lähinnä siinä se  että miten selviäisin vieraalla kielellä. Kaikista suurin jännitys aiheutui ehdottomasti kyllä siitä että lentäisin ensimmäistä kertaa yksin! En ole lentänyt elämäni aikana kumminkaan niin monta kertaa että se olisi ihan piece of cake. Kaverini tuli meille jo edellisenä iltana pitämään huolta Pixelistä päivän ajaksi. Aamulla lähdin vähän ennen kuutta suunnistamaan kentälle sillä Finnairin kone suuntaisi kahdelta kohti Tukholmaa ja Arlandan kenttää. Kaikki sujui hyvin ja oli tosi outoa lentää pelkän lompakon, passin, puhelimen ja kuulokkeiden kanssa, ihan niinkuin jotain olisi puuttunut... Mutta päätin kotona, että turhaan raahaan muuta kuin kyseiset tavarat pikkulaukussa mukana. 

Selvisin kuvaus paikalle ja onneksi nimellä varustettu taxi oli vastassa lentokentällä. Vähän aamupalaa, odottelua ja siitä hiuksien laittoon, meikkiin ja vaatteet vaihtoon. Ulkona oli aurinkoinen ja kaunis sää, mutta kylmä tuuli teki ilmasta hyvin viileän. Olosuhteista huolimatta olin aivan innoissani siitä että kuvattaisiin ulkona. Yhteensä meitä malleja oli kahdeksan ja lähdimme aina muutama malli kerrallaan autolla kuvausporukan kanssa studion lähettyville kuvaamaan. Kuvaukset itsessään olivat ohi nopeasti, tiimi oli (kuten aina) todella loistava! Koska meille muutamalle ketkä emme olleet Ruotsista oli järjestetty lähes heti kuvausten päätyttyä kyyti takaisin Arlandan kentälle, alkoi minulla pitkä odotus. Minun lento lähti vasta illalla paikallista aikaa 20.45 joten aikaa odottaa oli ainakin paljon. Tuntien odotus sujui jouhevasti Netflixin, Spotifyn ja monen kahvi kupillisen ansiosta. Lennon takaisin Suomeen nukuin hyvin sikeää unta...

Nukkumaan selvisin vasta myöhään yöllä, mutta päivä oli ehdottomasti kaiken odottamisen arvoinen! Odotellaan kumminkin vielä hieman lisää, sillä luonnollisesti kuvat julkaistaan vasta maaliskuussa 2016. 

Muutoksia

Aikamoisen kuoleman koki tämä blogi ennen kuin ehti edes herätä henkiinkään(wanna be poetical...). Viimeiset viikot on ollut hirveätä kiirettä ja on pitänyt hoitaa paljon juoksevia asioita. Tämä kaikki johtuu enemmän tai vähemmän siitä että sain asunnon ja muutin omilleni viime maanantaina! 

Sain asunnon Haagasta aivan Huopalahden juna aseman läheisyydestä. Valoisa ja siisti yksiö hyvällä pohjaratkaisulla on aikalailla täydellinen mulle ja koiralleni Pixelille. Paljon on vielä ensimmäsen oman kodin laittaminen keske, mutta pikkuhiljaa tavarat löytävät paikkansa ja löytyy sopivat huonekalut. Postausta kodista piakkoin..

Tämä on nyt vain pika postaus ennen huomista, koska huomenna lähden aamulla aikaisin kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja Tukholmaa. Siitä että miksi, kerron huomenna..! 

(kuvaton postaus on aina jokseenkin masentava)

BALMAIN x H&M

 Huomenna torstaina 5. marraskuuta tulee myyntiin odotettu BALMAIN x H&M mallisto. Ruotsalaismerkki H&M:n yhteistyömallistot saavat jatkoa kun pariisilaisen muotitalo Balmainin tyyliin tehtyjä ketjuvaatteita saapuu h&m.comiin ja valikoituihin H&M-myymälöihin. Vaatteiden suunnittelusta vastaa Olivier Rousteing ja kampanjan mainoskasvoina ovat mm. Kendall Jenner sekä  Jourdan Dunn.

Tänään pääsin saamaan vähän esimakua ja juhlimaan Balmain x H&M -mallistoa maailmanlaajuisen lanseerauksen aattona. Aleksanterinkadun H&M liikkeen tiloissa oli tänään kutsuvieras tilaisuus johon kutsutut juhlistamisen, hyvän musiikin ja makuelämysten lisäksi saivat mahdollisuuden shoppailla mallistoa päivää ennen muita.

Etukäteen ihailin eilis iltana malliston vaatteita ja tein vähän suunnitelmaakin mihin tämän hetkinen oma budjetti riittää ja mitä tarvitsen oikeasti(krhöm koko malliston..). Ihastuin kuvien perusteella eniten mm. tv-mainoksissa esillä olleeseen vihreään näyttävään mekkoon jossa on syvään uurrettu kaula aukko. Toinen mikä veti huomiota puoleensa kovasti oli musta nahkatakki kultaisilla napeilla ja soljilla.

MUTTA.
Taidan olla rakastunut täysin! En edes päässyt kunnolla jyvälle onko kyseessä "takki", bleiseri vai jakku. Mutta ei sillä merkitystä koska tämä yksilö vei täysin sydämen. En uskaltanut ostaa(vielä) vaikka olikin juuri sopivasti minun koko ja siinähän se olikin jo päällä täydellisesti. En tiedä mikä siinä vain herätti niin suurta täydellisyyttä. Jokainen yksityiskohta oli hieno ja yksityiskohtia oli paljon.

Rakkaus jäi kauppaan sillä suolainen hinta jäi mietityttämään kumminkin. Katsotaan huomenna uudelleen lähdenkö metsästämään alla näkyvän ihanuuden itselleni...

Pure love.

 Ilta oli todella mukava, kamera jäi tällä kertaa kotiin joten yritin epätoivoisesti selvitä epäkuntoisen puhelimen kameran avulla. Oli huippua nähdä pitkästä aikaa tuttuja ja ei niin tuttuja ;)

#HMBALMAINATION

#BALMAINPARIS

#VIPEVENT

Tervetuloa

Ensimmäisen blogitekstin kuuluisi olla mukaansa tempaava ja innostava sekä saada lukija kiinnostumaan ja liittymään lukijaksi. Inhoan aloittamista; koulu projektin aloittaminen, siivoamisen aloittaminen, herkkulakon aloittaminen...mitä näitä nyt on. Olin suunnitellut aloittavani blogin kirjoittamisen syntymäpäivänäni eli reilu viikko takaperin, mutta en vain saanut aikaiseksi kirjoittaa ensimmäistä postausta. Pitää siis asettaa "deadline" itselle, että saa aloitettua tekemisen.

Tässä vaiheessa itse varmaankin ihmettelisin mitä blogin kirjoittaja oikein jaarittelee, nyt jotain asiaa kiitos! Se mistä aion blogissani kirjoittaa on elämää ja arkea, vaikka en aio rajatakkaan blogiani vain joksikin tietyn tyyliseksi blogiksi. Arkeni tosin on suhteellisen vaihderikasta ja pidän kovasti matkustamisesta joten pelkässä arjessakin olisi paljon jaettavaa teille. 

Kuvia satelee blogiin varmasti paljon!

Miettiessäni blogin nimeä pidin tärkeänä, että sen täytyy olla yksinkertainen ja sellainen mikä hyvin kuvaa minua. Tahdon nimen liittyvän oleellisesti ulkonäkööni tai luonteeseeni. Eipä tarvinnut miettiä kauaa, sillä ensimmäinen asia jonka uudet ihmiset minussa yleensä huomaavat ja mistä mainitsevat, ovat pisamat. Freckles. Näin syntyi blogin nimi "Freckled Girl." 

 Blogi kehittyy seuraavien viikkojen aikana ulkoasultaan lisää ja saa uusia ulottuvuuksia. 

STAY TUNED!

Tervetuloa lukemaan.