Kuluneisiin kahteen viikkoon mahtuu älyttömän paljon kaikkea. Tänne saapumispäivästä lähtien on riittänyt castingejä ja kuvauksia lähes joka päivälle eikä ole paljoa ollut ns. ylimääräistä aikaa jonka olisi jaksanut kuluttaa muuhun kuin lepäämiseen. Mallikämppä missä asun sijaitsee suhteellisen rauhallisella alueella nimeltä Cihangir lähellä Taksimin aukiota. Kaikki mitä vain voin tarvita, oli se sitten kahvila, ravintola tai hyvin varusteltu marketti, löytyy kahden sadan metrin säteeltä. Tämä paikka on tosi kaunis, mutta kaduilla juoksee paljon kullkukoiria ja kissoja, mutta eihän ne meitä häiritse. Täällä on ollut jatkuvasti todella kuuma ja farkut on saanut vetää jalkaan vain castingiin lähtiessä tai rusketusrajoja vältellessä.
Minun toimistoni täällä on tosiaan
TRUE Models josta olen saanut todella hyvän kuvan. Tykkään siitä kun voi puhua melkeimpä truefamilystä ja toimisto on järjestänyt meille malleille ja toimiston porukalle mukavia yhteisiä juttuja. Kävimme ensimmäisellä viikolla hienolla jahdilla syömässä ja juhlimassa samalla seilaillen pitkin Marmaranmerta ja viime sunnuntaina brunssilla yhdessä(tämä jäi tosin minulta väliin kuvauksien vuoksi). Lisäksi arvostan sitä, että asiat sanotaan suoraan ja annetaan palautetta.
Ikävänä ja pelottavana asiana tietenkin oli kun jouduimme perjantai 15 päivä todistamaan vallankaappaus yritystä erittäin läheltä. Olimme itse asiassa parhaillaan matkalla jahdilta kotiin päin kun ihmettelimme miksi sotilaita oli joka puolella aseistettuna sekä helikoptereita lenteli taivaalla ja liikenne oli aivan sekaisin. Jäimme jumiin keskelle tunnelia kun tie suljettiin ja jouduimme peruuttamaan sieltä pois hetken odotettuamme mitä oikein tapahtuu. Pääsimme lopulta kotiin turvallisesti pienempiä teitä ajaen. Tuona yönä sosiaalinen media ei toiminut eikä meillä tullut hanoista vettä. Tarkemmin en tahdo tota ahdistavaa iltaa ja yötä muistella tai siitä kirjoittaa, sillä kuulin kyseisen yön aikana sellaisia ääniä mitä en olisi koskaan uskonut tulevani kuulemaan. Vallankaappausyritys vaikutti osakseen sillä tavalla että kahdeksan tyttöä on nyt lähtenyt kotiin. Osa lähti jo seuraavana aamuna ja osa myöhemmin. Ja vaikuttaa vieläkin sillä kansa on kyseisestä yöstä lähtien kokoontunut Taksimin aukiolle öisin juhlimaan kovaäänisesti.
Ajattelin kuvata niin MyDayn joltakin päivältä kun minulla on siihen aikaa. Se olisi kiva kun videolla pystyy niin paljon helpommin näyttää tätä ympäristöä. Lisäsin postaukseen nyt vain muutaman kuvan, seuraavaan postaukseen sitten enemmän.